Selaa kategoriaa

Työhyvinvointi

näyttää 2 tuloksen(tulokset)
Johtaminen Työhyvinvointi

Puheeksi ottamisen taito: Miten kohdata vaikeita asioita psykologisesti turvallisessa tilassa

Puheeksi ottamisen taito: Miten kohdata vaikeita asioita psykologisesti turvallisessa tilassa

Johtajana tai henkilöstövastuussa toimivana saatat ajoittain kohdata tilanteita, joissa työntekijä tai kollega ei vaikuta voivan hyvin. Näissä tilanteissa on tärkeää osata ottaa asia puheeksi, jotta työyhteisö pysyy toimivana ja hyvinvoivana. Seuraavassa käsittelemme, miten voit nostaa vaikeita asioita käsittelyyn psykologisesti turvallisessa tilassa ja edistää avointa vuorovaikutusta.

1. Milloin on aiheellista ottaa asia puheeksi?

Ensimmäinen askel on tunnistaa merkit, jotka viittaavat siihen, että puheeksi ottaminen on aiheellista. Huomioi esimerkiksi seuraavat:

  • Muutokset käyttäytymisessä: Aiemmin aktiivinen ja osallistuva työntekijä voi vetäytyä tai näyttää väsyneeltä.
  • Tuottavuuden lasku: Yllättävät muutokset työtehtävien suorittamisessa, virheet tai viivästykset voivat olla merkkejä huonosta voinnista.
  • Sosiaaliset muutokset: Työyhteisöön osallistuminen voi heikentyä, ja henkilö voi välttää vuorovaikutusta kollegoiden kanssa.
  • Fyysiset merkit: Jatkuva sairastelu, uupumus tai selkeä stressin ilmeneminen voivat olla merkki siitä, että apua tarvitaan.

2. Mikä on motivaatiosi keskustelulle?

Ennen kuin nostat asian esille, on tärkeää tunnistaa oma motivaatiotasi. Miksi haluat keskustella aiheesta? Onko tarkoituksesi todella auttaa ja parantaa tilannetta, vai oletko huolissasi työn tuottavuudesta tai mahdollisista ongelmista?

Hyvä motivaatio puheeksi ottamiselle on halu tukea työntekijää ja auttaa häntä voimaan paremmin. Huono motivaatio puolestaan voi olla se, että yrität vain saada ongelman nopeasti pois päiväjärjestyksestä ilman aitoa kiinnostusta ihmisen hyvinvointiin.

3. Mitä me pelkäämme, kun pitäisi ottaa asia puheeksi?

Usein meitä estävät pelot, kun pitäisi aloittaa vaikea keskustelu. Näitä voivat olla esimerkiksi:

  • Vastapuolen reaktio: Pelkäämme, että toinen suuttuu, loukkaantuu tai vetäytyy.
  • Tilanteen vaikeus: Emme tiedä, miten reagoida, jos keskustelu muuttuu tunteikkaaksi.
  • Oma epämukavuus: Tunnemme itsemme epävarmoiksi tai pelkäämme, että asiat pahenevat.

Tunnistamalla nämä pelot ja valmistautumalla etukäteen, pystyt käsittelemään niitä tehokkaammin. Tärkeintä on olla rauhallinen ja avoin. Keskustelun tarkoitus on auttaa, ei tuomita.

4. Miten luoda turvallinen tila keskustelulle?

Työpaikan ilmapiirin tulisi aina tukea psykologista turvallisuutta, jotta vaikeatkin keskustelut olisivat mahdollisia. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät voivat olla avoimia ja ilmaista näkemyksiään ilman pelkoa arvostelusta tai seuraamuksista. Näin luot turvallisen tilan keskustelulle:

  • Kunnioittava ilmapiiri: Avoin kommunikaatio ja vastavuoroinen kunnioitus ovat avainasemassa. Vältä syyttelyä ja keskity ongelmanratkaisuun.
  • Tunneäly: Ole tietoinen toisen tunteista ja tilanteesta. Näytä, että olet kuuntelemassa ja välität aidosti.
  • Luottamus: Luottamus siihen, ettei työntekijän asema työpaikalla ole uhattuna, vaikka hän jakaisi vaikeitakin asioita.

Psykologinen turvallisuus rakentuu, kun työntekijä tietää, mitä seurauksia avoimuudesta on. Hän tarvitsee varmuuden siitä, ettei häntä tuomita, arvostus ei laske, eikä työsuhde ole vaarassa. Hän saattaa pelätä juuri näitä asioita, joten luottamuksen rakentaminen on keskeistä.

Toinen tärkeä asia on varmistaa, että lähestymisesi pohjautuu aitoon haluun auttaa. Työntekijän tulisi nähdä, että tarkoituksesi on tukea, ei kerätä tietoa tai käyttää sitä häntä vastaan. Olemme loppujen lopuksi ihmisiä toisillemme, ja tämä ajatus tulisi välittyä jokaisessa keskustelussa.

Voit lukea aiheesta lisää ladattavasta oppaastamme: 7 askelta puheeksiottamisen taitoa

Työhyvinvointi

Herätä hyvinvoinnin kipinä

Miten herätellä työntekijöitä oman hyvinvoinnin pariin?

Jokainen henkilöstöhallinnon parissa töitä tekevä tietää, että parhaiten hyvinvointinsa äärelle aktivoituvat ne, joilla on hyvinvointiasiat jo hyvässä balanssissa. He ovat innoissaan mukana työpaikan virkistäytymisissä ja koulutuksissa.

Mutta entä ne työntekijät, joiden arki sakkaa väsymyksen, tyytymättömyyden tai jopa burnoutin ensioireiden alla?

Näissä tilanteissa hyvinvointiin panostaminen tuntuu erityisen vaikealta. Moni saattaa tuntea häpeää ja syyllisyyttä omasta tilanteestaan, mikä tekee avun hakemisesta ja tilanteen myöntämisestä ensimmäisen suuren haasteen. 

Syyllisyyden ja häpeän kanssa silmäkkäin oleminen tuo hyvinvoinnista huolehtimiseen oman lisätwistinsä.

Kaikenlainen ulkopuolelta tuleva tsemppaus ja hyväntahtoinenkin kehoittelu tuntuu silloin kettuilulta.

Mikä avuksi, mitä sinä voit esihenkilönä, henkilöstöjohtajana tai läheisenä työkaverina tehdä?

On muutama avainasia, millä vyyhti lähtee purkautumaan, ennenkuin asiat ovat liian pitkällä.

Mitä on tärkeää muistaa:

Kohtaaminen

  • Aito kuuntelu: Kuuntele tarkoituksella ja halulla ymmärtää, äläkä pyri ratkaisemaan ongelmia toisen puolesta.
  • Vahvista tunteita: Kuule ja näe heidän tunteensa ja kokemuksensa tuomitsematta, mikä tarjoaa heille turvallisen tilan ilmaista itseään.
  • Kohtaaminen: Ole vertainen ennemmin kuin joku joka tietää paremmin.

Autonomian korostaminen

  • Pystyvyys: Kyse ei ole siitä etteikö henkilö kykene tai osaa. Hän joutuu priorisoimaan juuri nyt selviytymistä ja silloin kaikenlainen vinkkien jakaminen tuntuu kuormittavalta. 
  • Valta: Tarjoa ennemmin apua kuormituksen vähentämiseen. Pääasia on, että henkilö itse saa päättää millaista apua hän on halukas ottamaan vastaan. Avun tarjoaminen voi olla tärkeä heräte pohtimaan millaiselle avulle oikeastaan olisi tarve ja silloin apua on helpompi pyytää.
  • Toiveet ja tarpeet: Kysy toiveita ja tarpeita tehden selväksi, että kaikki tapahtuu hänen ehdoillaan. Joskus avuntarjoaja voi olla liian innokas ja rikkoa autonomian rajoja.

Tukeminen

  • Visio: Auta pohtimaan miltä sitten näyttää, kun hyvinvointi on parempi? Auta näkemään mikä on mahdollista. Jos siis kuormittunut on siihen valmis.
  • Apu arjessa: Tarjoa peilausapua löytämään yhdessä konkreettisia askelia ja resursseja hyvinvoinnin parantamiseen, olipa kyseessä sitten ajan järjestäminen lepoa varten tai tukipalveluiden hyödyntäminen.
  • Pysy rinnalla: Ole läsnä ja tarjoa jatkuvaa tukea, äläkä jätä työntekijää yksin ensimmäisen avun jälkeen. Avun vastaanottamisen kynnyksen ylittämisen jälkeen tukea tarvitaan vielä pitkän aikaa.

Nämä ovat ensimmäiset askeleet kohti hyvinvoinnin parantamista. Meillä on takataskussa myös muita kullanarvoisia työkaluja, joilla tukea hyvinvointia, mutta näillä pääsee jo pitkälle!

Välitetään toisistamme ja uskalletaan kysyä miten sinä voit.

Muistetaan, että jokainen meistä ansaitsee hyvinvointia ja tukea, erityisesti silloin, kun se tuntuu kaikkein vaikeimmalta. Yhdessä voimme luoda työpaikan, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi ja tuetuksi.

Seuraavassa artikkelissa käsittelemme puheeksi ottamisen taitoa. Sitä, miten voimme nostaa vaikeita asioita käsittelyyn psykologisesti turvallisessa tilassa.

× Ota yhteyttä